Se on niin merkityksellinen tunne, jatkaa ystävien kanssa siitä mihin edellisen kerran on jääty. Kahvikupposen ääressä vaihtaa ajatus jos toinenkin, ja toinen tovi pitää sadetta räystään alla. Karua kuin se on, lähteä pitää jotta tulla voi toistekkin. Voimahaliksi arkeen rutistuksen vaihdoimme. Hyvää on hyvä odottaa. Näillä eväillä.
No comments:
Post a Comment