Ja nyt se on jo eletty ja koettu!! Oli se vallan mainio kokemus! Kyllähän se jännitti, viime viikolla ei uni meinannut maistua. Sitä jotenkin kolo kropalla valmistautui koetukseen! Kun päivä oli lyöty lukkoon ja hyppy maksettu niin eihän sitä meinannut pysyä housuissaan!
Lauantaina tehtiin hullunlailla puusavottaa ja nostettiin pottua ettei ajatukset ois koko ajan hyppäämisessä. Sunnuntaiksi oltiin siis tilattu hyppykoulutus ja tietenkin aurinkoa! Kemissä oli aivan loistava sää, aurinko paistoi eikä ollut tuulista.
Alussa täytettiin lomake jossa tehtiin viimeistään selväksi että kaikki lysti on omalla vastuulla. Ja jätettiin lähiomaisen puhelinnumero onnettomuuden varalta. Kyllä minä silloin ajattelin että ei ne porukat edes tiedä että olen tämmöistä unelmaa toteuttamassa.
Koulutuksessa käytiin lävitse hyppy videolta, ja harjoiteltiin hyppyasento. Hyppääminen käytiin läpi myös koneeseen noustessa ja juuri ennen hyppäämistä.
Hyppyvarusteena annettiin kerhon puolesta haalari, hattu, ja hanskat.ja tietenkin valjaat. Kemissä oli vaan yhdet tandem-valjaat niin hypättiin peräkkäin.
Valjaat kirittiin niin tiukalle että ne kiristi hartioita. Hyppymestarilla oli siis varjoselässä ja hän huolehti sen avaamisesta. Minun tehtävänä oli vain noudattaa hänen ohjeita. Koneeseen noustiin ja harjoiteltiin ulostulo. Mun hyppy ei menny sillai ihan niinku elokuvissa. Kone sammu ennen ku se edes oli lähtenyt liikenteeseen. Ja sitä sit odoteltiin ja korjattiin. Käytiin me välillä cittrissakin ettei tarvinnu niin jännittää. Oli se semmoinen jännitys momentti lisää!
Koneessa istuttiin siis lattialla hyppymestarin sylissä. Minut kiinnitettiin hyppymestariin kiinni lantiota ja hartioista. Valjaat kestää kuulemma kuorma-auton painon :) olimme siis hyppymestarin kanssa niinku yks paketti. Samaan aikaan lähti kolme muuta hyppääjää. Minun onneks niillä kaikilla oli kypäräkamerat ja ne kuvasi mun hypyn! :) mulla on siis kolmesta eri kuvakulmasta videoo!
3000m korkeudessa käytiin lävitse koneesta ylös tulo ja kiristettiin vielä kaikki valjaat. Hyppymestari varmisti että kaikki on kunnossa. Kysy että jännittääkö? Jännitti hyppymestariakin.
Puoli tuntia noustiin 4000m ja siellä muut hyppääjät menivät ensin koneesta ulos. Jäivät roikkumaan oven suuhun tai siipeen. Minä tulin koneeta ulos astinlaudalle, hyppymestari antoi koko ajan käskyjä ja sitten kaikki ponkaisi irti koneesta. Se oli aivan mieletön tunne hypätä vapaa pudotukseen!!
Hypättäessä minun oli kurotettava katseella ylöspäin ja taivutettava lantiota eteenpäin, ja jalkoja mahdollisimman taakse. Kiepsahdettiin siis vapaaseen pudotukseen ja painovoima käänsi meidät oikeinpäin niinkuin sulkapallo :) koneeta ulostultaessa minulla oli kädet rinnuksissa ristissä kunnes jarruvarjo oli avautunut niin levitettiin kädet suliksi :)
Vauhtia oli reilut 200km/h!! Ilmavirran päällä oli aika makoisaa leijua! Sain minä mojovat pisteetkin kun tein semmoinen kuvion yhden hyppääjät kanssa ;) herätti hilpeyttä kerholaisssa kun ensikertalainen teki jo kuvioita!
45 sekuntin vapaapudotus oli yhtä fiilistelyä, ei melkeen muistanut että siitä oli hyppymestari takana! 1500m korkeudessa hyppymestari avasi varjon ! Vauhti pysähtyi kuin seinään ja me kupsahdettiin pystyasentoon. Se oli kans aivan mieletön kokemus. Hiljainen ilmanvirta suhisi vain korvissa. Sain itse ohjata varjoa ja liidellä kentän päällä. Ihan mieletöntä olla vähä niinkuin leijana! Jos joku on sanonu et Liisa joskus melkeen leijuu niin nyt mie oikeesti leijuin! ;) ja leijun vieläkin!! Fiilistelyä riittää pitkälle !! Fiilistelin siellä ilmoissa että tässä ei oo mitään järkeä! Niin se kaveri sano että eihän näitä hyppyjä kukaan hyppäsi jos tässä olis järkeä ;) niin järjettömän hieno fiilis se on!
Tunne on aivan mieletön. Vähä niinku ois rakastunut!
Hienoa Liisa! varmasti upea kokemus, jonka muistaa pitkään.
ReplyDelete