Lokakuun tiistai

Lokakuun haikeutta lievittääkseen, yhdessä tekemistä, suunnitelmia tulevan varalle, maistuvaa ruokaa ja tuoksuvia kukkia. Tämä lokakuu tuntuu lähtemiseltä. Yksi lähtee.

Vieraskirjasta poimittu "Suuria ajatuksia ja muutama kyynelkin." <3 br="">

Siemennäkkäri

Kun on viljattomalla ruokavaliolla, leivätkin tulee itse leivottua. Ja ihana kun netistä löytää herkullisia leipäohjeita viljavapaanakin. Tässä taas yksi resepti siskoni Annin Kanelinkukkia-blogista.
 

Viljaton siemennäkkileipä (gluteeniton)3 pellillistä

4 dl auringonkukan siemeniä
4 dl seesamin siemeniä
1,5 dl  mantelijauhetta

1rkl psylliumjauhetta
3 dl gluteenittomia kaurahiutaleita tai kvinoahiutaleita
2 dl pellavan siemeniä
2 dl kurpitsan siemeniä
2 tl suolaa
12 dl kylmää vettä

Sekoita kaikki aineet ja anna turvota noin puoli tuntia. Levitä taikina kolmelle uunipellille leivinpaperin päälle tasaisesti. Laita kaikki pellit uuniin yhtäaikaa, 180 C kiertoilmauunissa n. 20 min. Sitten leikkaa pizzaleikkurilla pellillä näkkärinpalat sopiviksi. Paista edelleen n. 20 min (yhteensä siis 40 min). Voit jatkaa paistamista jos haluat näkkäristä ihan kuivaa tai ottaa aikaisemmin jos haluat pehmeämpää.

Näistä näkkäreistä riittää energiaa lokakuun sateisiin!

Aamunkajossa

Voisiko paremmin päivä alkaakkaan?

Arkista ja juhlavaa aamupöperöä

 Ja paljon kirjoja. Luettavaa ja paljon kirjotettavaa.

Leipä miehen tiellä pitää -naisenkin

Itse leivottu. Siemenleipä. Sisältää kauraa, mutta muuten viljaton.

Nam. Pitäis varmaan ensi kerralla mitata ainekset että sais toisenkin kerran yhtä hyvää. Ja tietenkin te saisitte myös ohjeen.

Pakkas piknikillä

Alkuviikko täällä ihasteltiin ensilunta.  Kaikki jakoivat somessa ihastuttavia lumikuvia. Tuntu et ei ne kuvat riitä, koneen ääreltä piti lähtee ulos, asutaanhan me tässä parhaalla paikalla. Naapurin Minna sopivasti pyysi joenranta pystykahveille. Termariin teetä ja suklaata mukaan.

Ei turhaan ensilumi  ja talvisää houkutellu ulos. Talvellakin voi käydä piknikillä.

Solarigrafia

Minulla oli solarigrafia valottumassa helmikuusta lokakuuhun. Käytännössä laitoin pimeässä mustaan filmipurkkiin reijän, ja purkin sisälle valokuvapaperin.ja suljen sen pimeässä. Kiinnitin purkin koulun parvekkeelle, siten että siihen paistaa aurinko mahdollisemman kauan.

Valokuvapaperille aurinko on piirtänyt viivoja. laskuja ja nousuja. Näkee kuinka korkealla ja matalalla aurinko on ollut tuona aikana.

Ennan talolla

 Oma tupa ja perunamaa, siihen unelmaan voisi lisätä leivinuuni ja kanat. Ei hirvitalokaan paha olisi. Enna se on taitava kisälli, päivässä oppi monta asiaa hirsitalosta ja elämästä.

Mustikka-unelma

Sininen matka 14.10.-31.10.2013 Galleria Kajo 3, Rovaniemi

Akkalansaaressa on mökki

Rakastan järvinäkymää
vihreää, keltaista ja okraa
hirsipintaa
punaista ja harmaata
pysähtynyttä hetkeä
halkopinoa
ja nuorta koivikkoa.
Kuplan hyrinää ja maalipintaa
veljen kanssa touhuilua.

Spider ja gradukaveri

Tässä kurkistus meidän graduun. Gradu voi olla yhtä pehmeä kuin villa. Villaa syötetään loimen väliin. Sidos tekee pintaa. Spider-sidos tekee kolmiulotteisen pinnan. Pinta pehmentää ääntä.

Tämmönen koulukuja saa hymyilemään, yhdessä parhaan gradukaverin kanssa.

Aamuinen kävely

Sumua, värejä ja muotoja.

Syksyn värejä

Syksy. Aika jolloin valmistaudutaan talveen. Luonto järjestelee omiaan. Värit hehkuu ja suorastaan pysäyttää ihastelemaan tätä vuodenaikaa. Vesi peilaa ja toistaa maisemaa.

Semmosta mietin tässä, että miksi me ei anneta useammin suoraa palautetta läheisten ja ystävien kanssa. Palautteen kuuleminen suorastaan pistää hiljaiseksi. Mietteliääksi, vaikka tuntee itsensä niin omat luonteenpiirteet paperilla tuntuu jotenkin suuremmilta.

Mutta niinhän se on, että kun annat jotain itsestä saat moninkerroin takaisin.