Niin niitä kakkuja on mukava leipoa. Mutta on se mahtava myös hiihtää! Paremmalla paikalla ei vois asua. hiihdonkin suhteen. Latu lähtee rannasta, yhtä läheltä kuin lapsuuden kodissa. Lapsenahan sitä oltiin aina illat mäessä tai ladulla tai jäällä.
Turhaan ei sanota, että liikunta on huumetta. Näissä Oukun maisemissa mieli tuulettuu. Isorakan päälle noustua, ei äkkiseltään uskois että on kotiovelta hiihtänyt niihin maisemiin. Vaikka kyllä se on hapottava nousu! Harmi ku ei koskaan tuu otettua kuvaa sieltä päältä, on aina niin innoissaan lykkimässä vauhtia alamäkeen :) Puut on aivan tykkylumessa. vois luulla että ois kauempanakin Lapissa.
Näissä maisemissa saa pientä vieroituslääkettä tunturikaipuuseen. Mut ei se poista ikävää puuterilumille.
Liikunnan päälle evästä. Hiihtorääkin jälkeen maistui. Luulin, että kun ei voi syödä viljoja, ruuat olisi hyvin yksipuolisia ja tylsiä. Itseasiassa asia on toisin päin. Tai siis kun huomasin miten viljaton ruokavalio vaikuttaa minuun, on herännyt entistä suurempi mielenkiinto ravintoon. Ja sen vaikutuksiin kehossa ja mielessä. Haluaa syödä sellaista, mistä itselle tulee hyvä olo.
No comments:
Post a Comment