Asua paikassa, josta monet vain unelmoi.

Miks asua täällä pohjosessa? Miks ylipäätänsä kukaan asuu missään? Minne sitä kotoa muuttais. Toisin luulin kun tänne muutin. Valmistumisen jälkeen ei oo tuntunut ollenkaan siltä että asuisin jossain muualla. Enhän minä näkisi silloin myöhäisellä kauppareissulla revontulia. Ja missä muualla kaupungissa voi potkutella potkurilla kauppaan? Tänään satoi ensilumi. Ne lumihietaleet on aina yhtä ihastuttavia. En ihmettele laisinkaan miks turistit tulee aina uudestaan ja uudestaan tänne. On vähän etuoikeutettu asema, asiat on järjestynyt niin että minä saan asua täällä. Revontulien alla.

Uusi ystävä ja omenia

Etelän reissu tulikin yllättäin kun sain siirtoauton. Siirsin siis vuokrafirman auton Rovaniemeltä-Helsinkiin.  Tarkotus oli et oisin ehtiny näkemään siskoa ison masun kanssa, mut en ihan ehtiny.  Ois ollu kiva ottaa isomasu kuvia. Otettiin sit vastasyntyneestä kolmen päivän ikäisenä vauvakuvia <3 br="" kyll="" men="" mun="" niin="" on="" sulattaja.="" suloinen="" syd="" uus="" v="" yst="">

Jos etelän reissu oli vauvatäyteinen niin oli se myös täynnä omenaia. Etelä-Suomessa pihamaat oikeen pursoaa omenia. Teiden varsilla saattoi olla kyltti, että saa poimia omenia. Miten se meneekin niin että niillä joilla on jotain ei välttämättä osaa sitä itse arvostaa. Onneksi osa antaa poimia omenia, jos niitä on yli oman tarpeen. Etelänreissulla tulikin sit syötyä omenariisipuuroa, omenakaurapaistosta, omenahilloo, omenamehua...  Omenariisipuuro on kyl mun uusi suosikki! Uunipuuron sekaan omenalohkoja. nam! Ja pohjoseen viemiseksikin sain kassillisen omenia. Taitaa mennä osa soseena pakkaseen ja hillona kylmiöön. nam, talvi-iltoina vaikka vohveleitten päälle.

Hulluna sieniin

Metsäretket vaan tahtoo muuttua sieniretkiksi.  Ei tarvitse tyhjin käsin tulla metsästä kotiin.
Lenkille lähtiessä täytyy päättää että nyt en jää sieniä poimimaan.Mutta mikäs sen parempaa ku syödä sitten talvella omia sieniä. Oon laittanu osan sienistä pakkaseen, suurimman osan haperoista oon kuivattanut. Pakkaseen ku pitäis vielä saada ne puolukatkin säilöttyä. Onneks meillä on alakerrassa oikea kylmäkellari niin saa sinnekkin. Rouskuja oon säilönny etiikkaan ja suurimmasta osasta oon tehny suolasieniä. Niistä sit sienisalaattia. Kuivatut haperot vaa turvottaa vedessä ja laittaa ruuan sekaan. Mä oon käyttäny niitä ihamurekkeeseen, munakkaan sekaan tai  piirakkaan. Sienissä on paljon hyviä hivenaineita. Kerman ja pekonin, kesäkurpitsan kanssa sopii tosi hyvin.

Niin, ja tänä vuonna on ollut ennätysmäärä tatteja. En muista että oisin näin paljon tatteja löytäny. Tatit on niin hyviä pannulla paistettuna. Laitoin mä vähän pakkaseenkin niin vois tehä tattimuhennosta vaikka kalan tai muun lihan kanssa. Tatteja on helppo kerätä kun ne tunnistaa lakin alta pilleistä. Ja ne on kaikki syötäviä, joskaan kaikki ei niin hyviä.

Ja haperot ja rouskut on helttasieniä. Ne erottaa siitä ku haperosta lähtee lakin pintakelmu irti ja rouskujen heltoista tulee valkoista nestettä. Haperot on syötäviä sellaisinaan, rouskut täytyy ryöpätä eli keittää muutaman kerran 5-10min. Ja rouskuja ei kannata pakastaa, paremmin säilyy suola- tai etiikkaliemessä.

Tuntee ittesä jo melkeen mummoksi ku hamstraa kaikkee mitä luonnosta saa.